<\/span><\/h2>\nJaakobin kirje alkaa kehotuksella sinnikk\u00e4\u00e4seen uskoon, koska sitkeydess\u00e4 uskon ty\u00f6 saadaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen (Jas 1: 3-4). Jokainen, joka kest\u00e4\u00e4 koettelemukset h\u00e4ipym\u00e4tt\u00e4, on siunattu, koska h\u00e4n saa Jumalalta el\u00e4m\u00e4n kruunun, joka annetaan niille, jotka tottelevat h\u00e4nt\u00e4 (rakastavat) (Jaak. 1:12).<\/p>\n
Jaakob k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 ’usko’ merkityksess\u00e4 ’uskoa’, ’uskoa’, ’luottaa’ toisin kuin apostoli Paavali, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 sek\u00e4 ” uskossa ” ett\u00e4 ” totuudessa ”, ja t\u00e4m\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen merkitys on paljon enemm\u00e4n k\u00e4ytetty.<\/p>\n
Sitten Jaakob esittelee evankeliumin olemuksen, joka on uusi syntym\u00e4 totuuden sanan kautta (Jas 1:18). Vahvistettuaan, ett\u00e4 evankeliumin sana on tarpeen ottaa vastaan \u200b\u200btottelevaisena palvelijana, mik\u00e4 on Jumalan voima pelastukseksi (Jaakobin kirje 2: 21), Jaakob kehottaa keskustelukumppaneitaan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n evankeliumissa m\u00e4\u00e4ritellyn, unohtamatta oppia. (Jaakobin kirje 2: 21).<\/p>\n
Jaakob muistuttaa, ett\u00e4 jokainen, joka on tarkkaavainen evankeliumin totuuden suhteen ja pysyy siin\u00e4 sinnikk\u00e4\u00e4sti olematta unohdettu kuuntelija, tekee Jumalan asettaman ty\u00f6n: uskoo Kristukseen (Jaakobin kirje 2:25).<\/p>\n
Kun otetaan huomioon Jumalan vaatima ty\u00f6, Jaakob osoittaa, ett\u00e4 uskonnollinen oleminen rajoittamatta sit\u00e4, mik\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4 tulee, on pett\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja ett\u00e4 henkil\u00f6n uskonto osoittautuu turhaksi (Jaakobin kirje 2: 26–27).<\/p>\n
Jaakob kutsuu j\u00e4lleen keskustelukumppaneitaan veljiksi, ja sitten h\u00e4n kehottaa heit\u00e4 olemaan osoittamatta kunnioitusta ihmisille, koska he tunnustivat olevansa uskovia Kristukseen (Jaak. 2: 1). Jos joku sanoo olevansa uskovainen Herraan Jeesukseen, h\u00e4nen on toimittava t\u00e4m\u00e4n uskomuksen mukaisesti: ei kunnioitettava ihmisi\u00e4 alkuper\u00e4n, kielen, heimon, kansakunnan jne. Vuoksi. (Jas 2:12)<\/p>\n
Tiagon l\u00e4hestymistapa muuttuu j\u00e4lleen vakavan l\u00e4hestymistavan kautta: – Veljeni, kysy\u00e4 heilt\u00e4, \u200b\u200bonko hy\u00f6dyllist\u00e4 sanoa, ett\u00e4 heill\u00e4 on uskoa, jos heill\u00e4 ei ole tekoja. Onko mahdollista uskoa s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00f6it\u00e4?<\/p>\n
Termi ty\u00f6 kontekstissa on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 antiikin ihmisen n\u00e4kemyksen mukaan, joka on seurausta k\u00e4skyn tottelevaisuudesta. Miehille tuolloin p\u00e4\u00e4llik\u00f6n k\u00e4sky ja palvelijan tottelevaisuus tuottivat ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4hestymistapa muuttuu ihmisist\u00e4 pelastukseen. Ensimm\u00e4inen; Joka uskoo Kristukseen, ei voi kunnioittaa. Toinen: Jokainen, joka sanoo uskovansa, ett\u00e4 Jumala on yksi, ellei h\u00e4n tee Jumalan edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, h\u00e4nt\u00e4 ei pelasteta.<\/p>\n
Kysymys ei koske henkil\u00f6\u00e4, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 uskovansa Kristukseen, mutta joku, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa usko, on kuitenkin usko yhteen Jumalaan. Joka uskoo Kristukseen, pelastuu, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on Jumalan vaatima ty\u00f6. Et voi pelastaa ket\u00e4\u00e4n, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 uskovansa Jumalaan, mutta joka ei usko Kristukseen, koska h\u00e4n ei ole ty\u00f6n tekij\u00e4.<\/p>\n
Neiden, jotka sanovat olevansa usko (usko), vaadittu ty\u00f6 on se ty\u00f6, jonka sitkeys loppuu (Jas 1: 4), toisin sanoen sen on pysytt\u00e4v\u00e4 uskomassa t\u00e4ydelliseen lakiin, vapauden lakiin (Jas 1:25) ).<\/p>\n
Kun juutalaisten keskuudessa k\u00e4\u00e4nnynn\u00e4iset kristityt tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 Jumalan vaatima ty\u00f6 on uskoa Kristukseen, v\u00e4itt\u00e4en, ett\u00e4 ei riit\u00e4 sanomaan, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on uskoa, Jaakob korosti, ett\u00e4 on vaaraton uskoa Jumalaan eik\u00e4 uskoa Kristukseen.<\/p>\n
Luvun 3 l\u00e4hestymistapa muuttuu j\u00e4lleen, kun sanotaan: veljeni (Jas 3: 1). Ohje on suunnattu niille, jotka halusivat olla mestareita, mutta t\u00e4m\u00e4n ministeriharjoituksen kannalta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 olla ’t\u00e4ydellinen’. ”T\u00e4ydellinen” asiayhteydess\u00e4 ei tarkoita kompastumista totuuden sanaan (Jas 3: 2) ja voi siten johtaa ruumista (oppilaita).<\/p>\n
Esimerkkien j\u00e4lkeen siit\u00e4, mit\u00e4 sana pystyy edist\u00e4m\u00e4\u00e4n, l\u00e4hestymistapaa muutetaan j\u00e4lleen, jotta voidaan puuttua saman henkil\u00f6n eri viesteihin etenemisen mahdottomuuteen, vastakkainasettelussa Jumalan tuntemukseen verrattuna viisauteen ja ihmisperinteisiin (Jas 3:10 -12) .<\/p>\n
Lopuksi, ohje on, ett\u00e4 juutalaisten keskuudesta k\u00e4\u00e4ntyneiden kristittyjen ei pit\u00e4isi puhua toisistaan \u200b\u200bhuonosti (Jaakob 4:11), ja hahmonsa mukaan (varakkaat) viitata Kristuksen tappaneisiin juutalaisiin.<\/p>\n
Kirje suljetaan k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 alkuteema: sinnikkyys (Jas 5:11), kannustamalla uskovia olemaan k\u00e4rsiv\u00e4llisi\u00e4 k\u00e4rsimyksiss\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/span>Tulkinnan v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset<\/strong><\/span><\/span><\/h2>\n\n- Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Tiago on kiinnostunut esimerkiksi sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tulojen jakamisesta, hyv\u00e4ntekev\u00e4isyystoimista jne.<\/li>\n
- Kun katsotaan ankaraa nuhetta ”rikkaille”, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tavaroita, on nuhtelu niille, joilla on aineellista rikkautta, on huomiotta, ett\u00e4 termi ”rikas” on luku, joka koskee juutalaisia;<\/li>\n
- Ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 Jaakobin kirje on vastakkainen apostoli Paavalin opetukselle, joka esitt\u00e4\u00e4 pelastuksen uskon kautta Kristukseen Jeesukseen. Itse asiassa Jaakob osoittaa, ettei Jumala usko ole sit\u00e4, mit\u00e4 Jumala vaatii pelastukseksi, vaan uskoo, ett\u00e4 Jeesus on Kristus, uskon ty\u00f6;<\/li>\n
- Ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4t teot vaaditaan aitojen uskovien todentamiseksi. Joka uskoo Kristukseen Raamatun mukaan, sill\u00e4 on todellinen usko, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on Jumalan vaatima ty\u00f6;<\/li>\n
- Sekoita hyv\u00e4t ty\u00f6t hedelm\u00e4\u00e4n, jonka avulla puu tunnistetaan.<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jaakobin kirjeess\u00e4 vaadittu ty\u00f6, jonka mukaan h\u00e4nell\u00e4 on uskoa (uskoa), on se ty\u00f6, jonka sitkeys loppuu (Jas 1: 4), toisin sanoen sen on pysytt\u00e4v\u00e4 uskomassa t\u00e4ydelliseen lakiin, vapauden lakiin (Jas 1: 25).<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":50,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[9,24,25,26],"class_list":["post-49","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-sem-categoria","tag-jaakobin-kirje","tag-sinnikkyys","tag-teot","tag-usko"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/50"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/estudobiblico.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}