Raamatun opinnot

"pyrkikäämme täydellisyyteen" Heprealaiskirje 6:1

Sem categoria

Jaakobin kirje


Warning: Undefined array key "amp-frontpage-select-option-pages" in /home/u734509438/domains/estudobiblico.org/public_html/wp-content/plugins/accelerated-mobile-pages/includes/thirdparty-compatibility.php on line 1812

Warning: Undefined array key "amp-frontpage-select-option-pages" in /home/u734509438/domains/estudobiblico.org/public_html/wp-content/plugins/accelerated-mobile-pages/includes/thirdparty-compatibility.php on line 1812
image_pdfimage_print

Jaakobin kirjeessä vaadittu työ, jonka mukaan hänellä on uskoa (uskoa), on se työ, jonka sitkeys loppuu (Jas 1: 4), toisin sanoen sen on pysyttävä uskomassa täydelliseen lakiin, vapauden lakiin (Jas 1: 25).


Jaakobin kirje

 

Johdanto

Jaakko oikeudenmukainen, mahdollisesti yksi Jeesuksen veljistä (Mt 13:55; Markus 6: 3), on tämän kirjeen kirjoittaja.

Veli Jaakob kääntyi vasta Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen (Joh. 7: 3-5; Ap 1:14; 1. Kor 15: 7; Gal 1:19), josta tuli yksi Jerusalemin seurakunnan johtajista, ja hänet nimitetään yhdeksi kirkon pylväät (Gal. 2: 9).

Jaakobin kirje on päivätty noin 45 jKr. C., hyvissä ajoin ennen ensimmäistä Jerusalemin kokousta, joka pidettiin noin 50 d. C., joka tekee vanhimman Uuden testamentin kirjeen. Historioitsija Flávio Josefon mukaan Tiago tapettiin noin 62 d. Ç.

Kirjeen vastaanottajat ovat hajallaan juutalaisia, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon (Jas 1: 1), joten juutalaisille ominainen karu sävy ja kieli.

Kirjoittaessaan tämän kirjeen Jaakob yritti vastustaa juutalaista opetusta uskoa yhteen Jumalaan evankeliumin opetuksella, joka on uskoa Jeesukseen Kristukseen, koska on turhaa sanoa, että hän uskoo Jumalaan, mutta ettei hän tottele Jumalan käskyä, vaan Jumalan, joka uskoo Kristukseen. Jaakobin lähestymistapa muistuttaa meitä siitä, mitä Jeesus opetti:

1- “ÄLÄ anna sydämesi olla levoton; uskot Jumalaan, uskot myös minuun ”(Joh. 14: 1), mikä osoittaa käsiteltävän aiheen merkityksen kohderyhmän kannalta: juutalaiset kääntyivät kristinuskoon.

Jaakobin kirjeestä vallitsi väärinkäsitys koko kristikunnassa, että hän puolusti pelastusta teoilla vastustamalla pakanain apostolia, joka puolusti pelastusta uskolla.

Jamesin lähestymistavan väärinkäsitys sai Martin Lutherin inhoamaan tätä kirjettä, kutsumalla sitä “oljen kirjeeksi”. Hän ei huomannut, että Jaakobin opetus ei eroa apostoli Paavalin opetuksesta.

 

Yhteenveto Jaakobin kirjeestä

Jaakobin kirje alkaa kehotuksella sinnikkääseen uskoon, koska sitkeydessä uskon työ saadaan päätökseen (Jas 1: 3-4). Jokainen, joka kestää koettelemukset häipymättä, on siunattu, koska hän saa Jumalalta elämän kruunun, joka annetaan niille, jotka tottelevat häntä (rakastavat) (Jaak. 1:12).

Jaakob käyttää termiä ‘usko’ merkityksessä ‘uskoa’, ‘uskoa’, ‘luottaa’ toisin kuin apostoli Paavali, joka käyttää termiä sekä ” uskossa ” että ” totuudessa ”, ja tämä jälkimmäinen merkitys on paljon enemmän käytetty.

Sitten Jaakob esittelee evankeliumin olemuksen, joka on uusi syntymä totuuden sanan kautta (Jas 1:18). Vahvistettuaan, että evankeliumin sana on tarpeen ottaa vastaan ​​tottelevaisena palvelijana, mikä on Jumalan voima pelastukseksi (Jaakobin kirje 2: 21), Jaakob kehottaa keskustelukumppaneitaan täyttämään evankeliumissa määritellyn, unohtamatta oppia. (Jaakobin kirje 2: 21).

Jaakob muistuttaa, että jokainen, joka on tarkkaavainen evankeliumin totuuden suhteen ja pysyy siinä sinnikkäästi olematta unohdettu kuuntelija, tekee Jumalan asettaman työn: uskoo Kristukseen (Jaakobin kirje 2:25).

Kun otetaan huomioon Jumalan vaatima työ, Jaakob osoittaa, että uskonnollinen oleminen rajoittamatta sitä, mikä sydämestä tulee, on pettää itseään ja että henkilön uskonto osoittautuu turhaksi (Jaakobin kirje 2: 26–27).

Jaakob kutsuu jälleen keskustelukumppaneitaan veljiksi, ja sitten hän kehottaa heitä olemaan osoittamatta kunnioitusta ihmisille, koska he tunnustivat olevansa uskovia Kristukseen (Jaak. 2: 1). Jos joku sanoo olevansa uskovainen Herraan Jeesukseen, hänen on toimittava tämän uskomuksen mukaisesti: ei kunnioitettava ihmisiä alkuperän, kielen, heimon, kansakunnan jne. Vuoksi. (Jas 2:12)

Tiagon lähestymistapa muuttuu jälleen vakavan lähestymistavan kautta: – Veljeni, kysyä heiltä, ​​onko hyödyllistä sanoa, että heillä on uskoa, jos heillä ei ole tekoja. Onko mahdollista uskoa säästämättä töitä?

Termi työ kontekstissa on ymmärrettävä antiikin ihmisen näkemyksen mukaan, joka on seurausta käskyn tottelevaisuudesta. Miehille tuolloin päällikön käsky ja palvelijan tottelevaisuus tuottivat työtä.

Lähestymistapa muuttuu ihmisistä pelastukseen. Ensimmäinen; Joka uskoo Kristukseen, ei voi kunnioittaa. Toinen: Jokainen, joka sanoo uskovansa, että Jumala on yksi, ellei hän tee Jumalan edellyttämää työtä, häntä ei pelasteta.

Kysymys ei koske henkilöä, joka väittää uskovansa Kristukseen, mutta joku, joka väittää olevansa usko, on kuitenkin usko yhteen Jumalaan. Joka uskoo Kristukseen, pelastuu, sillä tämä on Jumalan vaatima työ. Et voi pelastaa ketään, joka väittää uskovansa Jumalaan, mutta joka ei usko Kristukseen, koska hän ei ole työn tekijä.

Neiden, jotka sanovat olevansa usko (usko), vaadittu työ on se työ, jonka sitkeys loppuu (Jas 1: 4), toisin sanoen sen on pysyttävä uskomassa täydelliseen lakiin, vapauden lakiin (Jas 1:25) ).

Kun juutalaisten keskuudessa käännynnäiset kristityt tiesivät, että Jumalan vaatima työ on uskoa Kristukseen, väittäen, että ei riitä sanomaan, että hänellä on uskoa, Jaakob korosti, että on vaaraton uskoa Jumalaan eikä uskoa Kristukseen.

Luvun 3 lähestymistapa muuttuu jälleen, kun sanotaan: veljeni (Jas 3: 1). Ohje on suunnattu niille, jotka halusivat olla mestareita, mutta tämän ministeriharjoituksen kannalta on välttämätöntä olla ‘täydellinen’. “Täydellinen” asiayhteydessä ei tarkoita kompastumista totuuden sanaan (Jas 3: 2) ja voi siten johtaa ruumista (oppilaita).

Esimerkkien jälkeen siitä, mitä sana pystyy edistämään, lähestymistapaa muutetaan jälleen, jotta voidaan puuttua saman henkilön eri viesteihin etenemisen mahdottomuuteen, vastakkainasettelussa Jumalan tuntemukseen verrattuna viisauteen ja ihmisperinteisiin (Jas 3:10 -12) .

Lopuksi, ohje on, että juutalaisten keskuudesta kääntyneiden kristittyjen ei pitäisi puhua toisistaan ​​huonosti (Jaakob 4:11), ja hahmonsa mukaan (varakkaat) viitata Kristuksen tappaneisiin juutalaisiin.

Kirje suljetaan käsittelemällä alkuteema: sinnikkyys (Jas 5:11), kannustamalla uskovia olemaan kärsivällisiä kärsimyksissä.

 

Tulkinnan väärinkäsitykset

  1. Ymmärtää, että Tiago on kiinnostunut esimerkiksi sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tulojen jakamisesta, hyväntekeväisyystoimista jne.
  2. Kun katsotaan ankaraa nuhetta “rikkaille”, jotka keräävät tavaroita, on nuhtelu niille, joilla on aineellista rikkautta, on huomiotta, että termi “rikas” on luku, joka koskee juutalaisia;
  3. Ymmärrä, että Jaakobin kirje on vastakkainen apostoli Paavalin opetukselle, joka esittää pelastuksen uskon kautta Kristukseen Jeesukseen. Itse asiassa Jaakob osoittaa, ettei Jumala usko ole sitä, mitä Jumala vaatii pelastukseksi, vaan uskoo, että Jeesus on Kristus, uskon työ;
  4. Ymmärrä, että hyvät teot vaaditaan aitojen uskovien todentamiseksi. Joka uskoo Kristukseen Raamatun mukaan, sillä on todellinen usko, sillä tämä on Jumalan vaatima työ;
  5. Sekoita hyvät työt hedelmään, jonka avulla puu tunnistetaan.

Claudio Crispim

É articulista do Portal Estudo Bíblico (https://estudobiblico.org), com mais de 360 artigos publicados e distribuídos gratuitamente na web. Nasceu em Mato Grosso do Sul, Nova Andradina, Brasil, em 1973. Aos 2 anos de idade sua família mudou-se para São Paulo, onde vive até hoje. O pai, ‘in memória’, exerceu o oficio de motorista coletivo e, a mãe, é comerciante, sendo ambos evangélicos. Cursou o Bacharelado em Ciências Policiais de Segurança e Ordem Pública na Academia de Policia Militar do Barro Branco, se formando em 2003, e, atualmente, exerce é Capitão da Policia Militar do Estado de São Paulo. Casado com a Sra. Jussara, e pai de dois filhos: Larissa e Vinícius.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Warning: Undefined array key "ga-feild" in /home/u734509438/domains/estudobiblico.org/public_html/wp-content/plugins/accelerated-mobile-pages/templates/features.php on line 6543